Kun katson ristin ihmett, virsi 70

1. Kun katson ristin ihmettä, niin pääni painuu häpeillen. Jo murtuu mieli ylpeä ja suuruus, valta ihmisen. 2. En tahdo muusta kerskata kuin kuolemasta Kristuksen. Muu rikkaus sen rinnalla vain rihkaman on arvoinen. 3. Oi ihmeellinen armahdus! Kun katson Herran haavoja, niin tuska sekä rakkaus nyt vuotaa niistä virtana. 4. Näin ruumis peittyy purppuraan hetkellä suuren sovinnon. En enää turvaa maailmaan, se minulle nyt kuollut on. 5. Nyt kuinka siitä kiittäisin, kun, Jeesus, annoit itsesi. Rakkaus, täytä minutkin, kaikkeni annan käyttöösi. Isaac Watts 1707. Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englannissa n. 1780.