Guest
Peipon pesä Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän, tiriteijaa, tiriteijaa lauloi kaiken kesän. Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori. Siivet somat, untuvaiset emo armas suori. Kävi siinä vierahissa naapurista rastas. »Tule kummiks», peippo pyysi, »kernahasti», vastas. Sitten alkoi laulukoulu, tiri, tiri teijaa. Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa. Eikä lapset, liinahapset henno säikytellä, että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.
