Guest
Yhä useampi biologinen isä on hyljätty tai aktiivisesti unohdettu eli “elävä kuollut“ nykyaikana. Osassa tapauksia on syynä isän elämäntapaan liittyvät seikat, mutta yhä useammin syynä on kilpailutilanne biologiset äidin halulla eristää biologinen isä lapsista ja biologisen isän tahdon olla oleellinen osa lastensa elämää välillä. Kyse siis on biologisesta valtakampailusta, jossa lapset ovat pelinappuloita ja sijaiskärsijöitä. Tätäkö todella halutaan? Voisiko seuraava isänpäivä olla oikeasti kaikkien isien todellinen isänpäivä, jolloin sotakirveet ainakin hetkeksi haudattu? Tätä toivovat lukemattomat isät ympäri ainakin länsimaita. Voiko unelma toteutua?
