Sinut kerran löysin, ystäväin kuljit hetken yössä vierelläin. Silmäs mua katsoi niin kutsui lemmenhaaveisiin, ja meille loisti valot Moskovan Aamun tullen sinut kadotin, pois kun sammui valot kaupungin. Sanoit hiljaa näkemiin, lyhdyn alla erottiin. Nyt sua näenkö enää milloinkaa? Yhä etsin yhtä ikkunaa. Näen niitä monta miljoonaa. Kuljen iltaan tummuvaan, valot kertoo muistojaan, ja tiedän: en voi sua unohtaa
Hide player controls
Hide resume playing