Guest
Halki ilman kuolon kellot hiljaa kumajaa, kun tuonen viikate tuo julma niittää saalistaan. Nyt murhe raskas sydämiä kaivelee ja polkuja tuonen viitoittaa se kyynelin. Älä itke äiti kadonnutta lastasi, vaikka sulta riistetty on ainoo turvasi. Niin huoles heitä, toivees heitä kaikki unholaan. Ja oota kunnes iäisyydes' tavataan. Hyvästi aatetoverit, te harhailette viel', haaveillen tietä kuljette te aamun koittoon siel'. Ei tiedä konsa hetki lyö ja silloin koittaa yö. On unikuva elämäin ja r
